Mä itken taas, enkä mä jaksa tätä enää kauaa. Joo tietysti mä osasin, ja mun olis pitänyt odottaa tätä jo siitä helvetin hetkestä kun synnyin, mutta silti se vaan raastaa joka kerta yhtä paljon. Mä en tiedä mitä pahaa mä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä, että mä ansaitsen tälläistä. Ei kukaan jaksa tätä paskaa aina vaan uudestaan ja uudestaan.
"...vaikka mun tunteet sua kohtaan on ehkä vaan voimistunu, niin oon silti samaa mieltä kun aikasemmin"
Okei, eli se mieli on sitä, että sä et halua mua. Ok, ok. Mutta kun mulla ei ole edes sen vertaa itsekunnioitusta tai edes itsesuojeluvaistoa, että mä sanoisin tolle jätkälle että
"Älä enää suutele mua. Koskaan. Älä sekota mun päätä aina vaan enemmän ja enemmän. Älä kerro mulle että mä olen söpö kun mä nukun, jos mä en voi olla sulle söpö aina. Älä ota mua teille yöksi, älä enää koskaan anna mun nukkua sun kainalossa."
Miksi vitussa tää sattuu näin ihan joka-vitun-ikinen-kerta. Alle kuukaudessa tää jätkä on saanut mut näin sekaisin. Siihen ei ole kukaan muu koskaan pystynyt.
It's nice to know that you were there
Thanks for acting like you cared
And making me feel like I was the only one
It's nice to know we had it all
Thanks for watching as I fall
And letting me know we were done
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti