sunnuntai 30. toukokuuta 2010

...

Joo tiedän, postaus heti postauksen perään. Mutta mua ahdistaa eikä mulla just nyt ole ketään kelle puhua. Mä olen hullu.

Mä ajattelen, että kun toi jätkä kertoo mulle kuinka se pitää musta, se vaan vakuuttelee itselleen että se on päässyt yli exästään. Ei olisi eka kerta mulle kun mä kamala sinisilmäinen kakara uskon.

Tai sitten niillä on joku juoni. Ne haluaa huijata mua. Ne haluaa mulle pahan olon. Ne haluaa että mä sekoan tähän juuri nyt ja että mä olen heikko ja teen jotain. Ne haluaa vaan pahaa. Ne haluaa satuttaa.

Miten kukaan voisi edes koskaan rakastaa mua, kun mä en edes itse siihen pysty.

Mun on kylmä ja taas kerran mä haluan vaan kuolla tähän paikkaan. Mä en kestä olla minä.

i don't know


Mä olen ihastunut, ihastus on ihastunut muhun, mä olen laihtunut viikossa neljä kiloa ja mua itkettää surusta ja väsymyksestä. Taas mä hoen pään sisällä sitä "vahvat tytöt ei itke, vahvat tytöt EI itke!!"

Mä tunnen oloni niin LIHAVAKSI, RUMAKSI ja ARVOTTOMAKSI. Ei se mua kauaa jaksa.

Mutta tämän ihastuksen katkera ja skitso exä nyt vihaa mua. Se puhuu musta paskaa ja se tekee kaikkensa että tästä meidän jutusta ei tuu mitään. Joten, koska mä en nyt oikein voi viillellä, mä olen syömättä. Kipu kuin kipu, ei väliä. Paitsi että syömättömyydellä mä myös laihdun ja olen ehkä muutaman kilon täydellisempi.

Tänään mä olen syönyt _yhden_omenan_ja_½l_fun_light_mehua_. Ja kävin puolentoistatunnin lenkillä, väänsin vatsoja ja vähän x-hyppyjä. Tosin mä olen valehdellut tänään liikaa. "Joo mä söin kotona, joo mä söin mummulla, joo mä söin kaverilla...." Mua itkettää tajuta miten helppoa tää on. Vielä.

Mä en uskalla mennä nukkumaan, koska mua pelottaa että unissani mä lihon. Paisun. Tai herään, ja tajuan että tää kaikki on ollut pelkkää unta. Mä pelkään niin paljon.

tiistai 25. toukokuuta 2010

there's nothing new


Me juteltiin eilen vähän kaverin kanssa tästä mun "tilanteesta". Me mietittiin että kumman mä oikeesti haluan. Mä en osaa päättää mä olen niin lukossa. Ja ahdistunut. Ainiin ja lihava.

Jotenkin me päädyttiin siihen, että mä katson jos tästä tulis jotain ton viikonloppukundin kanssa. Joo, koulussa kun mä edes kuulin siitä mua alko oksettaan. Ei sellaista söpöä jännitys-oksetusta, vaan kirjaimellisesti mä halusin oksentaa sisuskalut pihalle. Mä en voinut katsoa koko jätkään, mä halusin vaan juosta jonnekin kauas. Pois pois pois sen luota.

Ahdistaa.

Samalla mä tunnen olevani ihan kamala ihminen. Ei se ees ansaitsis mua. Mä olen ihan hirveä, tuskin mä oon ees ihminen. Oon joku arvoton paska, ei kukaan tarvitse tällästä. Mä aiheutan vaan kaikille huonon olon. Ehkä olis paras jos mä vaan kaikkien mieliksi pistän sen mukavan narun tosta kaulasta ympäri ja päästän nää ihmiset täällä elämään rauhassa. Vittu mä olen kamala.

Tänään mä olen syönyt sen 300kcal. 200 liikaa. Mä en ansaitse ruokaa. Mä en taida ansaita edes nälän tunnetta. Sekin on kaikessa kamaluudessaan liian hyvää mulle. Ansaitsen ehkä sen olon kun oksettaa nälästä. Kädet tärisee ja on kylmä.

Kohta mä lähden lenkille, vitun teiniangstipaska minäkin.

maanantai 24. toukokuuta 2010

i'm a mess


Mun pään sisällä myrskyää. Mua ahdistaa enkä mä tiedä yhtään mitä mä haluan.

Mähän kerroin teille siitä kesästä, pojasta ja linnanmäestä? Musta tuntuu että mä taisin pilata kaiken nyt niin pahasti. Okei, me ei oltu sen pojan kanssa ku vaan kavereita, mut hei. Me ollaan säädetty kohta jo kaks vuotta.

Nyt sitten oli viikonloppu, kaverin mökki, viinaa ja poikia. Okei, sinällään ei paha yhdistelmä jos on itse lähes tasapainoinen ja järkevä. Mutta kun on tottunut siihen että aina kaikki epäonnistuu, niin sitten kanssa epäonnistuu.

No, mä sitten nuolin koko illan yhen jätkän kanssa. Joo mulla ei oo mitään tunteita sitä kohtaan.

Mua oksettaa, mua pelottaa, mä en halua mennä kouluun, mä haluan vaan kuolla tai pyyhkiä ton tekemättömäks tai jotain. Ihan mitä tahansa.

Toisaalta, toi kesäjätkä asuu aika kaukana. Jos nyt vaan annan mennä ton täällä asuvan jätkän kanssa, tästä VOIS tulla jotai vähän isompaa. Mutta mä en halua mua pelottaa.

miksi_ihmeessä_mä_olen_näin_outo_ja_sekaisin

arvoton

tiistai 18. toukokuuta 2010

i want him so bad, oh it kills

Tänään mä olen syönyt noin 250kcal. Liikkunut mä olen joo, olin ratsastamassa. Tarkoitus olis viel lähtee kohta äitin kaa lenkille.

Mä NIIN haluan olla laiha. Kaunis. Kaunein. Mä haluan nää inhottavat ihrat pois mun pohkeista, reisistä, polvista, lanteilta, perseeltä, mahalta, käsiltä, kaulalta ja naamasta. Haluan olla pieni, ilman lisäkiloja roikkumassa luissa kuin loinen tai jotain muuta yhtä kuvottavaa. Tai juuri sitä se läski onkin. Kuvottavaa

Hunger hurts, and I want him so bad, oh it kills
'Cause I know I'm a mess he don't wanna clean up
I got to fold 'cause these hands are too shaky to hold
Hunger hurts, but starving works, when it costs too much to love

maanantai 17. toukokuuta 2010

Baby I hate days like this


Hih. Mites tää päivä. Ja ne köksäntunnit. No UPS saatana. Nyt päivän saldo varmaan 900kcal :( Tosin en oo syönyt mitään klo 15 jälkeen. Vitutti. Ja vituttaa. Kaunis kielenkäyttöni.

Nyt oon litkinyt kyllä reilun litran Fun Light mehua. Eli... vähän päälle 8kcal. Ei paha ei paha. Olin äiten kanssa n. tunnin pyörälenkillä. Nyt on jalat kipeet. Voivoi.

Äsken oli maha kipee. Joten menin makaamaan tohon lattialle (??). Siinä väänsin sitten parit sarjat vatsalihaksia. Paitsi että vihaan vatsalihasten tekoa. Onneksi nuo kyseiset lihakset saa ihan tarpeeksi treeniä ratsastaessa. Huh.

More than this
Whatever it is
Baby, I hate days like this
Caught in a trap
I can’t look back
Baby I hate days like this

When it rain rain rain rains
It rain rain rain rains
When it rain rain rain rains
It rain rain rain rains
More than this
Baby I hate days like

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

oikeesti

Olisiko liikaa pyydetty, että mä vain saisin kuolla. Nopea ja kivuton kuolema, siinä kaikki.

i get a thousand hugs

Mitä mä teen. Mitä mä teen. Mitä mä teen?!

Huomenna on köksää, ja meidän pitäis tehä omasuunnittelemat ateriat. Mun tapauksessa se tarkottaa sushia ja cupcakeja. MIKSI MIKSI MIKSI? Mä en uskalla. Mua pelottaa jo nyt. Ei mun itsekuri ole niin hyvä, että voisin sanoa "ei!" Ahdistaa. Kuitenkin ahmin kuin sika. Se on varmaa. Pieni saastainen sika siellä muiden joukossa. Minä olen se suurin ja minä olen se joka syö eniten. Syön kaiken.

En mä voi lintsata. Mutta miten mä tekeydyn kipeeksi? Mulla on muutenkin jo niin paljon poissaoloja. Eikä pelkkien köksäntuntien lintsaaminen tuu kysymykseenkään. MIKSI MIKSI MÄ OTIN KÖKSÄN VALINNAISEKSI ? KYSYY VAAN NIMIMERKKI 'HALUAN LAIHTUA'.

Tänään on mennyt jotenkin liian hyvin. Siis ihan suht. hyvin. Mutta huominen EI EI EI EI EI.

Pieni asia, mutta mun päälle liian suuri.

lauantai 15. toukokuuta 2010

i wish i had a body to die for

Tänään mä olin tunnin ja 20 minsaa lenkillä. Eilen tunnin ja 30 minsaa. Mä oon ihan ylpee ittestäni, vaikka tänään tuli vähän läskeiltyä. Jos lenkillä tuntuu että 'ei jaksa ei jaksa' mä kuvittelen vaan kesää. Ja taas jaksaa.

Lisäks mulle tulee ensviikolla postissa järjestelmäkamera. Sellasta mä olen halunnut jo mooonta vuotta ja syntymäpäivää, ja vihdoinkin! Mä odotan jo kesäiltaisin samoilua tuolla metsälenkeillä, miten hienoja kuvia saa auringonlaskusta ja kaikesta.

Nyt mä meen suihkuun.

perjantai 14. toukokuuta 2010

believe in me please

Tästä se lähtee taas. Mutta tällä kertaa mulla on niin huge thinspo ettei rajaa. Kesä. Poika. Linnanmäki. Heinäkuu. Miltä kuullostaa?

Siihen menessä niin paljon pois kun mahdollista. Ja minähän EN feilaa. En tällä kertaa. Nyt mä onnistun ja kesällä nähdään niin pieni ja kaunis hiatus ettei mitään rajaa. Kaunein. Laihoin. Täydellisin. GO ME

Tänään mä olen syönyt ihan korkeintaan 500kcal. Ja mä ajattelin mennä lenkille sitten kun on vähän viileempää. Nyt tonne pahtuu elävältä.

tiistai 4. toukokuuta 2010

pystyt parempaan


Moi olen läski.
Terve mä olen lihava.
Moikka mä tursuan.
Moro mä olen pulla.
Moi mä olen inhottava läski.
Terve mä olen kuin ilmalaiva.
Moikka mä näytän makkaralta.
Moro mä vihaan näitä läskejä.

Mä tiedän että mun pitäis pystyä parempaan. Mä vihaan itseäni niin paljon. Liian paljon.

Tänään kun mä olin yksin "kipeänä" kotona, mä mietin miten ihanan kamalaa olis jos mä taas viiltelisin. Arvet ja haavat on kauniita ja kipu tuntuu ihan hyvältä. Jos vaikka se sais mut tsempattua onnistumaan. Olemaan hyvä kaunis paras laihin ihanin rakastettavin ja täydellisin. Jooko?

Lisäksi mä olen tajunnut että mä en osaa kirjoittaa enää. PUF vaan ja mun pää on tyhjä. Hyi että, ehkä läskit on vallannut mun aivot ja karkottaa kaiken luovuuden. Joo niin on käynyt.

Taidan lähtee ihan kohta lenkille.